Bertolt Brecht mullisti 1900-luvun teatterin

Bertolt Brecht (1898 – 1956) oli saksalainen näytelmäkirjailija, runoilija ja teatteriohjaaja sekä 1900-luvun tärkein teatterin uudistaja. Hän kehitti tunnettuja draamateorioitaan poliittisen liikehdinnän aikana Saksassa 1920- ja 1930-luvulla. Brechtin tunnetuimpia teoksia ovat Kolmen pennin ooppera, Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, Äiti Peloton ja hänen lapsensa, Setsuanin hyvä ihminen ja Galileo Galilein elämä.

Ennen näytelmäkirjailijaksi ryhtymistään Brecht opiskeli lääketiedettä. Ensimmäisessä maailmansodassa hän työskenteli lääkintäjoukoissa ja palasi sodan jälkeen opintojensa pariin, jotka kuitenkin keskeytyivät vuonna 1921. Tästä kahden vuoden kuluttua ilmestyi Brechtin ensimmäinen näytelmä Baal, joka saavutti saman tien suuren suosion. Baal oli eräänlainen ihmishirviö, joka käytti hyväksi ystäviään. Tässä on tulkittu näkyvän sodan aiheuttama ahdistus ja ristiriita.

Brechtin todellinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta vuosia myöhemmin, vuonna 1927. Lontoossa esitettiin tuolloin hitiksi noussutta John Gayn Kerjäläisoopperaa ja Elisabeth Hauptmann suositteli Brechtia tekemään näytelmästä oman sovituksensa. Syntyi 1900-luvun alun Lontooseen sijoittuva Kolmen pennin ooppera, johon musiikin sävelsi Kurt Weill. Tässä näytelmässä Brecht hyödynsi myös myöhemmin eeppisen teatterin tunnusmerkiksi noussutta vieraannuttamista. Brecht jatkoi eeppisen teatterin käsitteen kehittelyä ja julkaisi aiheesta myöhemmin oman teorian.

Pakolaisena maailmalla, mökillä Hella Wuolijoen kanssa ja käsikirjoittaja Hollywoodissa

Maailman poliittinen myllerrys pakotti Brechtin perheineen pakenemaan ensin Saksasta ja siirtymään Ruotsiin, josta he jatkoivat matkaa Suomeen. Brecht oli hakenut viisumia Yhdysvaltoihin vuonna 1939, mutta joutui odottamaan päätöstä yli puolitoista vuotta. Suomessa Brecht asui kesän 1940 Hella Wuolijoen vieraana Marlebäckissä ja kirjoittivat yhdessä näytelmän Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti. Lokakuussa Brecht muutti Helsinkiin ja asui vuoden osoitteessa Köydenpunojankatu 13.

Tämän jälkeen Brecht sai vihdoin hakemansa viisumin ja asettui Santa Monicaan Kaliforniaan. Samassa paikassa asui tuolloin mm. Thomas Mann. Kaliforniassa Brecht yritti päästä käsikirjoittajaksi Hollywoodiin, mutta onnistui lopulta myymään vain yhden käsikirjoituksen. Vuonna 1947 Brecht joutui kuulusteluihin syytettynä amerikkalaisvastaisesta toiminnasta, mutta selvisi kuitenkin puhujanlahjojensa avulla tilanteesta. Vuonna 1949 Brecht muutti takaisin Itä-Saksaan ja jatkoi tuotteliaana näytelmäkirjailijana ja runoilijana. Brecht kuoli vuonna 1956 sydänkohtaukseen.

Eeppisen teatterin synty

Eeppisen teatterin isäksi kutsutun Brechtin vaikutusta länsimäisen teatterin kehityksessä ei voi ohittaa. Brecht määritteli selkeästi teatterin tehtävät ja haasteet, ja pakotti samalla esittäjät analysoimaan tekemistään ja tarkentamaan ajatteluaan. Brechtin arvo ei ole suoraan riippuvainen siitä, miten hän itse tai hänen ajatustensa tärkeimmät toteuttajat onnistuivat pyrkimyksissään. Brecht henkilönä ja hänen kehittämänsä teoria ovat olleet kuitenkin aina myös kiistanalaisia.

Eeppinen teatteri tarkoittaa kertovaa teatteria, jonka ajatuksena on käyttää näyttämöä paikkana, jossa voi kuvata yhteiskunnallisia voimia. Yksi eeppisen teatterin alalajeista on dokumenttiteatteri. Brecht itse selitti eeppistä teatteria toteamalla, että maailma on ollut draamassa mukana ennenkin, mutta yleensä ainoastaan draaman keskeisen henkilön kokemusten kautta, ei niinkään itsenäisenä elementtinä. Tyylilajille on olennaista se, että katsoja pyritään vieraannuttamaan tapahtumista siten, ettei hän eläydy tapahtumiin vaan tarkkailee niitä ulkopuolisena, tietäen niiden olevan osa näytelmää. Tällä tavoin näytelmäkirjailija saa mahdollisuuden vedota tunteiden sijaan katsojan järkeen.

Brechtistä vuonna 1992 kirjan ”Bertolt Brecht, elämä ja teokset” kirjoittanut toimittaja Kalevi Haikara totesi kirjassaan, että Brecht oli itseasiassa ensisijaisesti runoilija ja vasta tämän jälkeen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Brecht kirjoitti sekä näytelmissään että runoissaan paljon ihmisten välisistä suhteista ja sisältö oli aina erittäin monikerroksista. Tämä on osaltaan auttanut niitä kestämään aikaa ja Brechtin näytelmiä esitetään edelleen jatkuvasti ympäri Eurooppaa.